Uutta teknologiaa kehitettäessä tärkeää on ymmärtää kuinka uutta tekniikaa todellisuudessa haetaan tai tarvitaan. Laitteiden maailmassa on ilmeistä ollaanko etsimässä F1-autoa vai ihan vaan tämän vuoden vuosimallia olevaa perheautoa, mutta ohjelmistopuolella tilanne ei ole ollenkaan niin suoraviivainen.

Tilanteesta riippuen sekä konservatiiviselle Java-sovellukselle että uusimpia tekniikoita käyttävälle HTML 5-sivustolle on paikkansa. Mutta milloin on minkäkin tekniikan aika? Kuka tarvitsee uusimpia työkaluja? Päätin kirjoittaa aiheesta, sillä uusien asiakkaiden kanssa käymme usein samoja keskusteluja työkaluista. Onko yhtä selvää Tekniikan Maailman testivoittajaa vai onko sittenkin niin, että työkaluvalinta on tapauskohtaista?

Kuinka kehittynyttä ohjelmistoa kannattaa tehdä?

Uusimpien työkalujen ja jo käytössä koetettujen kielien käyttäjien on usein vaikeaa ymmärtää toisiaan. Kumpikin on tottunut omaan katsantokantaansa ja toisen näkökulma tuntuu vieraalta. Mistä valinnassa oikein on kyse? Onko toinen koulukunta ihan väärässä? Sama konflikti on tuntunut jatkuneen jo pitkään, eikä vieläkään ole löydetty yhteisymmärrystä siitä, millä työkaluilla softaa kannattaisi tehdä.

Uusien ideoiden käyttöönotto

Tässäkin tilanteessa on kyse on uusien ideoiden käyttöönoton lainalaisuuksista. Aiheen popularisoi Geoffrey Moore -niminen riskisijoittaja kirjassaan Crossing the Chasm vuodelta 1991 , mutta idea on paljon vanhempi ja yllättävän vanha. Uudet ideat eivät nouse kerralla kaikkien tietoisuuteen vaan valuvat ensimmäisten käyttäjien kautta hiljalleen kaiken kansan hyödyksi.

Uutena mainostettu malli on paljon vanhempi ja yleispätevämpi, kuin ensi hätään luulisi. Uuden teknologian käyttöönottoa tutkittiin vuonna 1957 Yhdysvaltain keskilännessä tiiviissä, helppolukuisessa ja yllättävän kiinnostavassa Adopters of New Farm Ideas -julkaisussa.

Uuden teknologian käyttöönoton nähtiin julkaisussa noudattavan gaussin käyrää. Alussa hyvin harvat ottavat uuden tekniikan käyttöön, sitten vähän suurempi osuus, jota seuraa valtavirta. Uusien siemenlajien ja uusien ohjelmointikielien välillä on enemmän yhteistä kuin ensi hätään luulisi. Ja tarkemmin ajateluna ei ole ihme, että moni suuryrityksen johtaja on vapaa-ajallaan myös menestynyt kartanonherra.

Käyttöönotto on kategorisoitu sekä alkuperäisessä maanviljelystutkimuksessa että Geoffrey Mooren julkaisussa suoraan tilastollisen keskihajonnan eli sigman mukaan. Kuva esittää osan tutkimustuloksista. Kuvassa alkuper äisen tutkimustuloksen löysi vuonna 1948 maanviljelijä kuvan oikeassa laidassa, viimeisten farmareiden hyväksyessä uudistuksen vääjäämättömyyden vasta kahdeksan vuotta myöhemmin.

Innovaattorit

Innovaattorit niin maataloudessa kuin ohjelmistotekniikankin alalla näkevät uuden teknologian mahdollisuudet ja ovat valmiit muuttamaan yrityksessään paljonkin saadaakseen uusimman uuden käyttöön. Innovaattorit ottavat uudet keksinnöt nopeasti tuotantoon ja ovat valmiit käyttämään vähän keskeneräisiäkin työkaluja saadakseen uusinta uutta. He ovat uuden teknologian kannalta tärkeitä niin maanviljelyksessä kuin tietotekniikassakin.

Innovaattoreita on mallin mukaan vain noin kaksi prosenttia väestöstä. He joutuvat kuluttamaan keskimääräistä enemmän aikaa uusien ideoiden etsimiseen ja kokeiluun, mutta toisaalta saavuttavat uutta löytäessään hetkellisesti kilpailuedun naapureihin verrattuna. Suomalaisessa maataloudessa innovaattorit ovat kasvattaneet monia kannattavia suurtiloja rohkeiden kokeilujensa kautta.

Valtavirta

Valtavirralla ei ole aikaa uuden tekniikan käyttönoton aiheuttamalle työn häirinnälle ja kesketyksille. Uutta otetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun sen käyttö on kilpailijoiden toimesta jo hyvin todistettu.

Tähän mennessä uuden tekniikan rajat tunnetaan hyvin ja tekniikka sopii vähällä vaivalla olemassa olevaan maailmaan niin ohjelmiston kuin prosessienkin osalta. Tuolloin tekniikan käyttöönotto on helppoa ja vaaratonta, hyödyt ovat ilmeisiä ja vähällä vaivalla saavutettavissa. Kuvassa valtavirta on vielä jaettu aikaiseen valtavirtaan (34%) ja samankokoiseen myöhäiseen valtavirtaan.

Miten tämä kaikki liittyy ohjelmistoihin?

Innovaattorit ovat pääsäntöisesti ratkaisemassa ongelmia, joita aiemmalla tekniikalla ei ole tullut ratkaistua. He ovat löytäneet markkinarakoja, joiden täyttämisen he toivovat tuottavan nopeaa ja kannattavaa kasvua. Innovaattorit valitsevat uusimpia työkaluja, joilla he toivovat saavansa uuden ideansa nopeammin valmiiksi kuin kilpailijat. Esimerkiksi pilvipalvelujen ja uusien ohelmointikielien avulla etsitään voittavaa asemaa markkinoilta.

Valtavirrassa yrityksellä taasen on luotettava markkinaosuus ja selvä jakelukanava ennustettaville uudistuksille. Uusi sovellus on tutulle asiakaskunnalle ratkaisu hyvin tunnettuihin ongelmiin. Valtavirta joutuu ylläpitämään innovaattorien ja muiden propellipäiden aikanaan kehittämiä systeemejä. Tämä on tehnyt heistä varovaisia. Valtavirrassa ylläpidettävyys, tuttuus ja virheiden mahdollisuuksien vähentäminen ovat arvossaan. Ohjelmistoalalla tarpeet vaihtelevat suuresti.

Harva työkalu sopii sekä perheauton että formula ykkösen tekoon. Turvallista taloushallinon järjestelmää tutuille asiakkaille tehdään edelleen pääsääntöisesti Javalla. Se ei ole työkaluista ketterin eikä seksikkäin, mutta osaamista löytyy kaikkiin toiminnan osiin.

Kuurakettia, eli uusinta uutta, harvoin tehdään Javalla. Kehitystiimistä riippuen Python, Ruby, Scala tai Javascript tuottaa nopeammin prototyyppejä ja tuotantokoodia. Uusimman uuden tekijätiimi joutuu tosin ajoittain etsimään tekijöitä kissojen ja koirien kanssa, kun valitun alustan osaajia ei löydykään helposti. Ei pidä siis soimata toisen työkaluvalintaa. Kun ohjelmistoa tehdään mahdollisimman nopeasti, tarvitaan erilaiset kalut kuin silloin, kun jokainen koodirivi jää elämään omaa elämäänsä vuosiksi tai vuosikymmeniksi.